Peliriippuvuus, rahan himoako?

3 miljardia euroa on summa, minkä suomalaiset häviävät pelifirmoille vuodessa. Puolet hävitään suomalaisille ja loput ulkomaalaisille peliyhtiöille. Eli kun joku aika sitten tuli kerrottua netti pelaamisesta ja sillä tienaamisesta, niin ei sillä ainakaan kovin helppoa ole tienata, ainoastaan peliyhtiöt tienaa. Pitäisiköhän perustaa nettipokeri, tosin se kait pitäisi perustaa jonnekkin muualle kuin Suomeen.

Eilen tosiaan ainakin kauppalehti uutisoi, kuinka nettipokeri koukuttaa ihmisiä ja peliriippuvaisia kaikkiaan Suomessa on 42000. Murto osa tästä joukosta saa apua riippuvuuteen, loput sinnittelee asian kanssa. Pahimmillaan peliriippuuvus tuhoaa elämältä pohjan, kun kaikki raha menee pelaamiseen. Kärsijöitä ei välttämättä ole ainoastaan pelaaja, myös pelaajan lähipiiri (vaimo, lapset). Toivottavasti yhä useammat kunnat alkaa tarjoamaan palveluja peliriippuvaisille.

Netti tosiaan on helppottanut pelaamista ja kokeileminen tehty turhankin helpoksi. Mainostamalla kuinka saa 1000 taalaa ilmaista pelirahaa, houkutellaan kokeilemaan ja kun summa on pelattu, onkin pakko siirtää omaa rahaa pelitilille, jotta voi jatkaa. Jonkin ajan kuluttua huomaakin, että ei se ilmainen raha onkin vaihtunut satojen, tuhansien eurojen tappioksi omalla tilillä. Siksi jos vähänkään epäilee tällaisen koukuttavan, kannattanee jättää kokeilematta. Ei sillä ilmaisella rahalla luultavasti voita mitään tai jos voittaa, niin ei saa itselle ennenkuin on siirtänyt rahaa pelitilille.

Onko peliriippuvuuden takana rahan himo, sitä voi vain miettiä. Kokeillaan vielä yksi kierros, jos vaikka nyt voittais, no ei tullut nytkään, no vielä yksi kerta, no höh loppui rahat pelitililtä, siirrän ihan vaan vähän lisää, jotta voin vielä hetken jatkaa jne. Netissä voi saada rahaa helpolla, mutta vielä helpommalla siitä pääsee eroon netissä ja ehkä isoistakin summista kerralla. Ehkä pelaan jatkossakin vain netin ilmaispelejä, ihan vaan ajankuluksi, no lottorivi silloin tällöin pitää tehdä, jotta voi odotella lottovoittoa.